22.01.2018

Puukaupoissa korostuvat asiantuntemus ja luottamus – “Parhaat katteet Junnikkalalta”

Uusi asiakastarinoiden juttusarjamme alkaa! Ensimmäisessä osassa Iiläiset Tauno Jakku-Hiivala ja Markku Kalliorinne katsastavat puustoa Junnikkala Oy:n metsäasiantuntija Pertti Moilasen kanssa.

Sydäntalven pakkanen on huurtanut tukkipuiden rungot ja metsä hohtaa valkoisena. Iiläiset Tauno Jakku-Hiivala ja Markku Kalliorinne katsastavat puustoa Junnikkala Oy:n metsäasiantuntija Pertti Moilasen kanssa.

– Tässä on komea tukkipuu, taputtelee Moilanen suoran ja paksun kuusen runkoa.

Puunmyyntisuunnitelmasta puukauppaan

Moilasen ja Kalliorinteen yhteistyö puukauppojen tiimoilta alkoi vuonna 2015.

– Markku soitti, ja tarjosi puuta myyntiin. Sovimme tapaamisen ja kävin katsomassa hänen ehdottamaansa paikkaa. Sen perusteella tein arvion, paljonko puuta lähtee.

Kalliorinteen palstalle Moilanen suositteli suojuspuuhakkuuta, jossa toteutuu metsän luontainen uudistaminen. Avohakkuuseen verrattuna puuta jää jonkin verran pystyyn.

– Tämän pohjalta tein ostotarjouksen, jonka jälkeen Markku hyväksyi kaupat.

Siinä vaiheessa kun kone tulee töihin, on urakoitsija aina yhteydessä maanomistajaan. Kun puut oli Kalliorinteen palstalla hakattu, tehtiin mittaus, paljonko puutavaraa Junnikkalalle lopulta saatiin.

– Me huolehdimme puutavaran tehtaalle ja laitamme kaupan maksuun.

Hyvä puukauppa kauas kantaa

Pian tieto hyvästä yhteistyöstä kiiri viereisen palstan puolelle, ja myös Jakku-Hiivalan Metsäyhtymä teki puukaupat Junnikkala Oy:n kanssa. Tuolloin Kalliorinteellä oli menossa jo toinen hakkuu.

– Ostajan kannalta tilanne oli suotuisa ja logistisesti kätevä, sillä kyseessä on naapuritilat.

Jakku-Hiivalan Metsäyhtymän kaupat Tauno hoisi sisarustensa valtuuttamana.

– Lähtökohta on, että kaikki omistajaosapuolet ovat suostuvaisia, sen jälkeen valtakirjalla yksi edustaa heitä, Moilanen selvittää käytäntöä.

Jos sisarusten mielipide-erot ovat joskus esteenä puukauppojen toteutumiselle, voi myös naapurisopu vaikuttaa käytännön työn onnistumiseen.

– Metsäkoneen kulkureittien kanssa saattaa tulla joskus ongelmia ja leimikolle pääsy hankaloitua, mikäli joudutaan käyttämään naapurin maita, Moilanen tietää.

Näillä palstanaapuruksilla homma toimii. Kulkureitit eivät olleet ongelma, ja lisäksi Jakku-Hiivalan puutavara sai odottaa kuljetusta Kalliorinteen mailla. Toimivan yhteistyön lisäksi metsänomistajaa kiinnostaa luonnollisesti puusta saatava hinta.

– Pystyn sanomaan, että parhaan katteen olen Junnikkala Oy:n kanssa tehnyt – sen verran olen käyttänyt laskukonetta. Koko ketju toimii, kiittelee Kalliorinne.

Myös tapa, jolla Junnikkala Oy:n urakoitsija työnsä metsässä hoitaa, vakuuttaa.

– Sanoin konekuskille, että tehän hakkaatta kuin omaa metsää. Jäi niin sievä taimikko, Jakku-Hiivala myhäilee ja pohtii hakkuita ylipäätään.

– Eniten tympii, että monet ostajat haluavat tehdä pelkästään aukkohakkuita. Sanoin, että se on enemmän raiskausta kuin metsänhoitoa. Niin positiivinen yllätys oli tuo jälki, että olen mainostanut monelle.

Puukauppoille voi lähteä ummikkonakin

Tauno Jakku-Hiivala

Aikataulutus kauppojen suunnittelusta hetkeen, jolloin rahat ovat metsänomistajan tilillä, vaihtelee. Toteutusajaksi hakkuusopimukseen kirjoitetaan kuitenkin usein kaksi vuotta.

– Homma hoituu yleensä vuodessa, ja 6-7 kuukautta on aika nopea aika. 2,5 kuukaudessa on varmaan aivan nopeimmillaan koko prosessi hoidettu, Moilanen räknäilee.

Jokainen tekee joskus ensimmäiset puukauppansa, ja silloin on tärkeää olla asioista riittävän hyvin perillä.

– Tietämättömämpikin uskaltaa kyllä kaupoille lähteä. Metsäasiantuntijan kuuluu antaa neuvontaa ja edetä vähän hitaammin. Ensin opastetaan, mitä metsälle kannattaa tehdä. Vasta sitten voidaan pohtia, miten siitä tulisi puukauppa.

Myös käytännön paperiasioissa Moilanen haluaa tarjota asiakkailleen apuaan ja osaamistaan.

– Kauppoja seuraavana vuonna tulee asiasta tehdä veroilmoitus, ja siihen tarvittavat tiedot saan kyllä kätevästi koneelta ulos. Mielelläni autan, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin verotietojen kanssa tuskailemaan.

Myös asiaankuuluvan metsänkäyttöilmoituksen Moilanen huolehtii asiakkaan puolesta. Kokenut ostaja osaa suhtautua myös yllätyksiin rauhallisesti.

– Metsässä saattaa tulla vastaan asioita, joihin ei aina voi valmistautua, joten yllätyksiä ja virheitäkin voi sattua. Sillon pitää olla pokkaa myöntää tilanne, selvittää asiat avoimesti ja ratkaista ne reilusti.

Suomalainen puu on haluttu vientituote

Suomalainen puu on haluttua vientitavaraa

Moilasen mukaan puukaupat perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen. Asioita voidaan hoitaa puhelimessa ja sähköpostin välityksellä, mutta mikään ei voita aitoja kohtaamisia.

– Koen hyväksi, että ainakin jossain vaiheessa osapuolet istuvat nokatusten, ja näkevät, kenen kanssa kaupat tehdään, kertoo Moilanen ja huomauttaa edustavansa Junnikkala Oy:n lisäksi samalla metsäkoneurakoitsijaa ja puutavaran kuljettamisesta huolehtivaa tahoa. Kaupat tulee hoitaa alusta loppuun asti asiantuntemuksella, sillä ihan pienistä puumääristä ei ole kyse.

– Keskimääräinen kauppa on 500 puukuutiota, joka tarkoittaa kymmentä rekallista. Tuollainen määrä tulee reilusta parista hehtaarista metsää.

Kalliorinteen ja Jakku-Hiivalan metsistä kaadettiin mäntyä ja kuusta tukkipuuksi sekä pienempää kuitupuuta. Isommat tukit päätyvät sahatavaraksi, kun taas pienemmät menevät sellutehtaalle. Tukkipuu on arvokkaampaa ja Junnikkala Oy:n kannalta sitä halutumpaa puutavaraa.

– Osa sahatavarasta jää kotimaan tarpeisiin, mutta suurin osa menee vientiin, kuten Kiinaan, Algeriaan ja Englantiin, kertoo Moilanen.

Entä käykö metsänomistajien mielessä, mitä omat puut lopulta päätyvät?

– Onhan se kiinnostavaa. Kun laadukkaita puupintoja maailmalla kulkiessa näkee, niin sitähän voi ajatella, että taitaa olla minun metsästä, naureskelevat puukauppoihinsa tyytyväiset iiläiset.

Jätä yhteydenottopyyntö täyttämällä alla oleva lomake ja Junnikkalan puunhankintaosaston henkilökunta ottaa yhteyttä mahdollisimman pikaisesti.