Junnikkalan sahan historiaa

Junnikkalan Saha perustettiin 16.8.1960 osoitteeseen Sahantie 1, jossa tänäkin päivänä sijaitsee yhtiön pääkonttori.

Työtapaturmasta alkaa uusi aika

Elettiin syksyä vuonna 1953, kun Aarne Akseli Junnikkalalle tapahtui työtapaturma liian suurten työhaalareiden olkaimien tarttuessa kairaan. Aarne kairasi työkseen puisia vesijohtoputkia Kalajoella.

Seuraavat vuorokaudet kuluivat sairaalassa ja Aarnen vaimo Hilma Junnikkala jäi pitämään maatilaa pystyssä pariskunnan yhdeksän lapsen kanssa. Vanhimpana poikana Ismolle lankesi vastuu perheen elättämisestä ja hän tekikin töitä muille tilallisille pitäen samalla huolta perheen omasta tilasta.

Rohkeutta vaativa investointi vie Kittilään

Elettiin 1950-luvun loppupuolta ja Ismo teki kellon ympäri töitä. Ismo päätti ostaa puolitela Fordsonin, joka oli aikansa edistyksellinen traktori. Hän alkoi tekemään töitä Metsähallitukselle ja kulki traktorillaan töiden perässä Kittilässä, Lapissa. Töihin lähdettiin syksyllä peltotöiden sen salliessa ja keväällä ajettiin traktorilla takaisin. Talven aikana Ismo lähetti rahaa perheelleen Kalajoelle.

Junnikkalan sahan alku

Ismo Junnikkala oli palaamassa Lapista kotiin Kalajoelle traktorillaan keväällä 1959, kun traktorin rengas puhkesi 20 kilometrin päässä kotoa. Ismo vietti toukokuisen yön ojanpenkalla ja herättyään päätti, ettei palaisi syksyllä enää Lappiin töihin. Päätös oman yrityksen perustamisesta oli syntynyt ja sahaus alkoi Kalajoella syksyllä 1960 osoitteessa Sahantie 1.

Veljekset mukaan yritykseen

Junnikkalan saha kasvoi tasaisesti ja kilpaili Kalajoella sijaitsevan toisen sahurin, A. Santaholma Osakeyhtiön kanssa. Myöhemmin 1970-luvun vaihteessa Ismon nuorimmat veljet Ilpo ja Heikki tulivat mukaan perheyrityksen toimintaan.

Metsäpalosta vauhtia kasvuun

Yrityksen kasvu sai vauhtia Kalajoen suuresta metsäpalosta. Junnikkalan veljekset päättivät ostaa metsäpalossa hiiltyneet tukkipuut sahaukseen, kun muut eivät uskaltaneet. Veljekset sahasivat hyvän tilin metsäpalon tukeista ja tili käytettiin investointeihin, jotka puolestaan edesauttoivat kasvua entisestään.

Ensimmäinen ulkomaankauppa Kalajoelta Englantiin

Elettiin vuotta 1972, kun Junnikkalan veljekset tekivät ensimmäisen ulkomaankauppansa ja Junnikkalan puutavara kulki Kalajoen sataman kautta Englantiin. Ensimmäisen ulkomaankauppansa ohella Kalajoella aloitettiin 1970-luvun alussa puutavaran jatkojalostaminen ja kauppa kävikin paikallisesti hyvin.

Junnikkalan investointi hämmentää 70-luvun Suomessa

Vuonna 1979 veljekset rakennuttivat Junnikkalalle kuorenpolttolaitoksen. Hanke oli Suomessa 70-luvulla aivan uusi ja yleisesti ihmeteltiin hankkeen järkevyyttä. Keinotekoinen puun kuoren kuivatus kun oli vielä tuntematon asia metsäalalla tuolloin. Ismo, Ilpo ja Heikki Junnikkala kuitenkin uskoivat hankkeeseen ja yhdessä uusien kuivaamoiden kanssa keinokuivaamo mahdollisti sahatavaran myynnin kasvun.

Junnikkalan saha palaa kahdesti

Kalajoella Junnikkalan sahalla kärsittiin tulipalosta ensimmäisen kerran 1970-luvulla, kun sahan kuorikenttä paloi. Ismo katkaisi jalkansa kahdesta kohtaa alkusammutustöissä ja kulki kipsin kanssa vuoden päivät.

Toisen kerran tulipalosta kärsittiin maaliskuussa 1980. Tulipalo oli maakunnallisesti suuri tappio ja sillä oli alueellisesti merkittävä vaikutus. Junnikkalan veljekset eivät jääneet kuitenkaan tuleen makaamaan ja päätös uuden sahan rakentamisesta syntyi nopeasti. Maaliskuisen palon jälkeen uusi Ahlströmin valmistama saha, Otso700 raamilinja aloittikin toimintansa jo samana syksynä.

Uuden sahan myötä Junnikkalan sahan tuotanto kolminkertaistui.

Taloteollisuuden tarpeet ohjaavat investointeja

Vuonna 1987 Junnikkalan veljekset investoivat isomman höyläämön rakentamiseen vastatakseen taloteollisuuden asiakastarpeisiin. Samalla Junnikkalan vientikauppa kehittyi ja sen osuus saatiin nostettua jopa 50 prosenttiin sahan liikevaihdosta.

Yksityisen perheyrityksen kasvu jatkui ja uudet paikallismyyntikonttorit aloittivat toimintansa Raahen Lapaluodossa ja Ylivieskassa.

Lama iskee Kalajoelle

Aiemmin saavutettu kasvu pysähtyi, kun 1990-luvun lama iski Suomeen. Aiemmat investoinnit taloteollisuuteen menettivät hetkellisesti merkityksensä, kun tilaukset loppuivat ja alueen taloteollisuus katosi yhdessä yössä. Monen muun yrityksen tavoin, myös Junnikkala kamppaili konkurssin reunalla. Yrityksen pelasti kuitenkin se, että Ismo Junnikkala ei ollut ottanut yritykselle valuuttalainoja ja liiketoimintaa päästiin jatkamaan lamasta huolimatta.

Lama-ajasta huolimatta rahoittajilla oli kova luotto Junnikkalan sahaan ja yritys teki investointeja, joilla mahdollistettiin tuotannon nostoa. Suomi nousi lamasta, vienti saatiin elpymään ja Junnikkalan veljekset panostivat jälleen taloteollisuuteen.

Muutoksia Junnikkalan sahalla

Vuonna 1992 Ismo Junnikkala sairastui vakavasti. Ismo jäi eläkkeelle ja Heikki nimitettiin perheyhtiön toimitusjohtajaksi.

Sahatavaran tuotanto saatiin nostettua 100 000 kuutiometriin sahalinjan ja kuivaamon uusimisen ja biolämpökeskuksen rakentamisen myötä vuonna 1998.

Lämpöä Kalajoelle ja investointeja taloteollisuuteen

Elettiin 2000-lukua, kun Junnikkalan biolämpölaitos aloitti lämmöntoimitukset Kalajoen kaupungille. Junnikkalan bioenergialla saatiin turvattua 80 % taajaman lämmöntuotannosta. Junnikkalan veljekset tekivät päätöksen taloteollisuuteen panostamisesta ja yritys investoi jatkojalostuslaitokseen ja suurtehohöyläämöön. Moderni ulkoverhouksille tarkoitettu pintakäsittelylinja vastasi taloteollisuuden asiakastarpeisiin.

Kalajoella sukupolvi vaihtuu

Elettiin vuotta 2002, kun Ismo ja Ilpo aloittivat sukupolven vaihdoksen Junnikkalalla. Heikki jäi vielä toimitusjohtajaksi, mutta omistajiksi siirtyivät Ismon lapset Juha ja Johanna Junnikkala ja Ilpon pojat Kalle ja Veli-Matti Junnikkala. Ismo ja Ilpo varmisteli lapsiltaan metsäalan uravalintaa, mutta Juha, Johanna, Kalle ja Veli-Matti olivat valinnastaan varmoja, metsän kutsu vei voiton. Vuonna 2003 Juha nimitettiin Junnikkalan toimitusjohtajaksi ja Kalajokinen perheyhtiö jatkoi kasvuaan uuden sukupolven voimin.

Vuonna 2008 Kalajoen sahalla tehtiin omistusjärjestelyjä ja yrityksen omistajaksi siirtyi Ruukki Group Oyj. Omistajuusmuutosten yhteydessä Heikki Junnikkala myi omistuksensa pois. Muutos mahdollisti Pyyn sahan ja höyläämön ostamisen Oulaisista. Osakevaihdolla osaomistajaksi siirtyi myös Janne Pyy. Omistajuusmuutosten myötä käynnistettiin myös mittava 14,5 miljoonan euron investointiohjelma.

2000-luvun lama palauttaa Junnikkalan juurilleen

Vuoden 2008 lama iski Suomeen Junnikkalan investointiohjelman ollessa käynnissä. Ruukki halusi siirtyä pois mekaanisesta puunjalostuksesta ja Junnikkala Oy osti osakekannan 2011 ja jatkoi toimintaansa jälleen perheyhtiönä.

Japani ja Korea tähtäimessä

Junnikkalan uusien sahalinjojen rakentamispäätös tehtiin vientiä varten. Vientiä haluttiin vauhdittaa Japanin ja Korean suuntaan ja sahalinjat rakennettiin viennin tarpeiden pohjalta.

Kalle Junnikkalasta toimitusjohtaja

Vuonna 2012 Ilpo Junnikkalan poika Kalle nimitettiin toimitusjohtajaksi. Aiemmin toimitusjohtajana toiminut Juha Junnikkala siirtyi Junnikkala Oy:n hallitukseen, jossa myös Juhan sisko Johanna Junnikkala ja Kallen veli Veli-Matti Junnikkala vaikuttaa.

Junnikkalan kasvu jatkuu

2010-luvulla Junnikkala lisäsi lämmöntuotannon kapasiteettiaan Oulaisissa. Yrityksen tuotanto saatiin tuplattua kuivantavaran lajitteluun ja kuivaamoon panostamalla. Perheyhtiö on jatkanut jatkuvaa kasvua pienellä raaka-aineen hankintatiimillä aina yhtiön alkuajoista tähän päivään saakka. Junnikkalan tiivis metsäosasto huolehtii omalta osaltaan kasvun mahdollistamisesta tekemällä aktiivisesti puukauppaa Länsi-Suomessa.

Jaa sisältö

Jätä yhteydenottopyyntö täyttämällä alla oleva lomake ja Junnikkalan puunhankintaosaston henkilökunta ottaa yhteyttä mahdollisimman pikaisesti.