Historia

AIKAISEMPIEN SUKUPOLVIEN PUUNJALOSTUSTA

Aarne Akseli Junnikkala oli syksyllä 1953 kairaamassa puisia vesijohtoputkia ja liian suurten työhaalareiden olkaimet tarttuivat kairaan. Työtapaturma vei Aarnen useaksi päiväksi sairaalaan, jossa hän myöhemmin menehtyi vammoihinsa.

JUNNIKKALAN SAHAN ALKU

Aarnen vanhin poika, Ismo, päätti perustaa sahan. Toiminta alkoi Kalajoella vuoden 1960 syksyllä osoitteessa Sahantie 1.

VELJEKSET MUKAAN YRITYKSEEN

Junnikkalan saha kasvoi tasaisesti ja kilpaili Kalajoella sijaitsevan toisen sahurin – A. Santaholma Osakeyhtiön – kanssa. Myöhemmin 1970-​luvun vaihteessa Ismon nuorimmat veljet Ilpo ja Heikki tulivat mukaan perheyrityksen toimintaan.

METSÄPALOSTA VAUHTIA KASVUUN

Yrityksen kasvu sai vauhtia Kalajoen suuresta metsäpalosta. Junnikkalan veljekset päättivät ostaa metsäpalossa hiiltyneet tukkipuut sahaukseen, kun muut eivät uskaltaneet. Veljekset sahasivatkin metsäpalon tukeista hyvän tilin, joka käytettiin investointeihin. Ne puolestaan edesauttoivat kasvua entisestään.

ENSIMMÄINEN ULKOMAANKAUPPA ENGLANTIIN

Elettiin vuotta 1972 Junnikkalan veljesten tehdessä ensimmäisen ulkomaankauppansa. Junnikkalan puutavara kulki tällöin Kalajoen sataman kautta Englantiin. Sahalla aloitettiin samoihin aikoihin myös puutavaran jatkojalostaminen – ja kauppa kävikin paikallisesti hyvin.

JUNNIKKALAN SAHA PALAA KAHDESTI

Junnikkalan sahaa kohtasi tulipalo ensimmäisen kerran 1970-​luvulla, kun sahan kuorikenttä paloi. Ismo katkaisi jalkansa kahdesta kohtaa alkusammutustöissä ja kulki kipsin kanssa vuoden päivät.

Toisen kerran tulipalosta syttyi maaliskuussa 1980. Tulipalolla oli oli tuolloin maakunnalisestikin merkittävä vaikutus. Päätös uuden sahan rakentamisesta syntyi kuitenkin nopeasti ja uusi, Ahlströmin valmistama saha – Otso700 ‑raamilinja – aloitti toimintansa jo samana syksynä. Uuden sahan myötä Junnikkalan sahan tuotanto kolminkertaistui.

TALOTEOLLISUUDEN TARPEET OHJAAVAT INVESTOINTEJA

Vuonna 1987 Junnikkalan veljekset investoivat isomman höyläämön rakentamiseen vastatakseen taloteollisuuden tarpeisiin. Samalla Junnikkalan vientikauppa kehittyi ja sen osuus saatiin nostettua jopa 50 prosenttiin sahan liikevaihdosta.

Yksityisen perheyrityksen kasvu jatkui ja uudet paikallismyyntikonttorit aloittivat toimintansa Raahen Lapaluodossa ja Ylivieskassa.

LAMA ISKEE KALAJOELLE

Aiemmin saavutettu kasvu pysähtyi, kun 1990-​luvun lama iski Suomeen. Aiemmat investoinnit taloteollisuuteen menettivät hetkellisesti merkityksensä, kun tilaukset loppuivat ja alueen taloteollisuus katosi yhdessä yössä. Monen muun yrityksen tavoin myös Junnikkala kamppaili konkurssin partaalla. Selviytymistä auttoi se, ettei yritys ollut ottanut valuuttalainoja ja liiketoimintaa päästiinkin jatkamaan lamasta huolimatta.

Lama-​ajasta huolimatta rahoittajilla oli kova luotto Junnikkalan sahaan ja yritys teki investointeja, joilla mahdollistettiin tuotannon kasvu. Suomi nousi lopulta lamasta, vienti elpyi ja Junnikkalan veljekset panostivat jälleen taloteollisuuteen.

MUUTOKSIA JUNNIKKALAN SAHALLA

Vuonna 1992 Ismo Junnikkala jäi eläkkeelle ja Heikki nimitettiin perheyhtiön toimitusjohtajaksi.

Sahatavaran tuotanto saatiin nostettua 100 000 kuutiometriin sahalinjan ja kuivaamon uusimisen ja biolämpökeskuksen rakentamisen myötä vuonna 1998.

LÄMPÖÄ KALAJOELLE JA INVESTOINTEJA TALOTEOLLISUUTEEN

Elettiin 2000-​luvun alkua, kun Junnikkalan biolämpölaitos aloitti lämmöntoimitukset Kalajoen kaupungille. Junnikkalan bioenergialla saatiin turvattua 80 % taajaman lämmöntuotannosta.

KALAJOELLA SUKUPOLVI VAIHTUU

Elettiin vuotta 2002, kun Ismo ja Ilpo aloittivat sukupolven vaihdoksen Junnikkalalla. Heikki jäi vielä toimitusjohtajaksi, mutta omistajiksi siirtyivät Ismon lapset Juha ja Johanna sekä Ilpon pojat Kalle ja Veli-​Matti. Vuonna 2003 Juha nimitettiin Junnikkalan toimitusjohtajaksi ja kalajokinen perheyhtiö jatkoi kasvuaan uuden sukupolven voimin.

Junnikkalan serkukset tekivät vuonna 2004 päätöksen taloteollisuuteen panostamisesta ja yritys investoi jatkojalostuslaitokseen ja suurtehohöyläämöön. Moderni ulkoverhouksille tarkoitettu pintakäsittelylinja vastasi taloteollisuuden asiakastarpeisiin.

Vuonna 2008 Kalajoen sahalla tehtiin omistusjärjestelyjä ja yrityksen omistajaksi siirtyi Ruukki Group Oyj. Omistajuusmuutosten yhteydessä Heikki Junnikkala myi omistuksensa pois. Muutos mahdollisti Pyyn sahan ja höyläämön ostamisen Oulaisista. Osakevaihdolla osaomistajaksi siirtyi myös Janne Pyy. Omistajuusmuutosten myötä käynnistettiin myös mittava 14,5 miljoonan euron investointiohjelma.

JAPANI JA KOREA TÄHTÄIMESSÄ

Vientiä haluttiin vauhdittaa Japanin ja Korean suuntaan ja uusien sahalinjojen rakentamispäätös tehtiin näiden tarpeiden pohjalta

GLOBAALI FINANSSIKRIISI PALAUTTAA JUNNIKKALAN JUURILLEEN

Vuoden 2008 globaalin finanssikriisin seuraukset iskivät Suomeen Junnikkalan investointiohjelman ollessa käynnissä. Ruukki halusi siirtyä pois mekaanisesta puunjalostuksesta ja Junnikkala Oy osti sen osakekannan 2011 jatkaen toimintaansa jälleen perheyhtiönä.

KALLE JUNNIKKALASTA TOIMITUSJOHTAJA

Vuonna 2012 Ilpon poika Kalle nimitettiin toimitusjohtajaksi. Aiemmin toimitusjohtajana toiminut Juha siirtyi Junnikkala Oy:n hallitukseen, jossa ovat myös Juhan sisko Johanna ja Kallen veli Veli-​Matti Junnikkala.

JUNNIKKALAN KASVU JATKUU

Vuonna 2014 Junnikkala lisäsi lämmöntuotannon kapasiteettiaan Oulaisissa. Yrityksen tuotanto saatiin tuplattua vuonna 2016 panostamalla kuivan tavaran lajitteluun sekä kuivaamoon.

OMISTUSJÄRJESTELYITÄ

Juha ja Johanna Junnikkala luopuivat omistuksestaan vuonna 2019. Kalle ja Veli-​Matti Junnikkala sekä Janne Pyy jäivät johtamaan yhtiötä kohti uusia haasteita.

OULUN UUSI SAHA VALMISTUU