Kesällä 2022 toteutettiin Kalajoella metsähakkuu normaalia haasteellisemmalla alueella, jollaisia ei ihan joka päivä tule vastaan. Hakkuualue rajoittui mete-kohteeseen, millä tarkoitetaan metsälain 10§-pykälän suojelukohdetta. Kyseisellä alueella on suojeltava kallioalue sekä muinaismuistolailla suojeltu kiviröykkiö, jonka oletetaan olevan vanha hautapaikka.
Ennen hakkuiden aloittamista Junnikkalalla tarkistetaan aina kaikki mahdolliset alueella olevat suojeltavat kohteet. Junnikkalan metsäasiantuntija dokumentoi tarkat tiedot hakkuusopimuksen työohjeelle sekä karttaan, joista kaikki yksityiskohtaiset tiedot ovat selkeästi merkittynä, alueella työskentelevälle kuljettajalle. Useimmiten tällaiset suojeltavat kohteet on jo kartoitettu ja niihin liittyvät tarkat tiedot ovat saatavilla avoimista tietopalveluista. Metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen Metsäkeskus omalta osaltaan huolehtii siitä, että hakkuualueella tai sen läheisyydessä sijaitsevista suojelukohteista tulee ohjeet ja tiedot ennen hakkuiden aloittamista. Toisinaan tieto saattaa olla tulkinnanvaraista, jolloin omalta osaltamme varmistamme asianmukaisen toiminnan menemällä paikan päälle. Tarkistamme alueen ja saamamme tiedot sekä rajaamme nauhoittamalla suojeltavat alueet.
Motokuskit on koulutettu ja ohjeistettu tarkkaavaisuuteen. Hyvä koulutus ja yhteistyö Junnikkalan kanssa takaa sen, että meillä työt tehdään aina juuri niin kuin pitääkin.
Jari Korjonen — hakkuukoneen kuljettaja
Junnikkalan sopimusurakoitsijoiden motokuskit hallitsevat äärimmäisen tarkan tukinkatkonnan. Kaikki kuskit on luonnollisestikin perehdytetty sekä sertifiointeihin että niiden noudattamiseen. Luonnonhoidon tutkinto puolestaan varmistaa sen, että osataan tunnistaa ja varmistaa suojeltavat kohteet.
Meillä koko ketju ostosta korjuuseen ja kuljetukseen on valmennettu ja opetettu tarkkaavaisuuteen siten, että kaikki suojelukohteet varmasti huomataan. Meidän kaikkien vastuulla on katsoa, onko alueella suojeltu mete-kohde.
Markus Vuollet – Junnikkalan metsäasiantuntija
-Hakkuissa suojeltavia ja säästettäviä kohteita tulee eteen vuoden aikana kymmeniä, sillä vastuualueemme ovat laajat. Leimikoillakin voi olla suojeltavia kohteita, joista ei ole ennakkotietoa ja tämä täytyy meidän pitää jatkuvasti mielessä. Alueilla on usein myös puroja, joista osa saattaa olla metsälain 10§-pykälän kohteita ja osa puolestaan ei. Näissä voi joskus olla tulkinnanvaraisuutta luonnontilaisuuden suhteen ja tällöin noudatamme niin sanottua varovaisuusperiaatetta. Luonnontilaiset purot määritellään suojeltaviksi, mutta ihmisen itsensä kaivamat eivät, kertoo Junnikkalan korjuuesimies Jouni Väisänen.
Metsäasiantuntijoillamme on vastuu opastaa ja tiedottaa metsänomistajia suojeltavien kohteiden merkityksestä. Huolehdimme aina siitä, että hakkuualueilla noudatetaan metsäsertifioinnin edellyttämiä kestävän kehityksen periaatteita.
Jouni Väisänen — Junnikkalan korjuuesimies
Junnikkala on sitoutunut vastuullisiin toimintatapoihin
Junnikkala on sitoutunut puunhankinnassaan PEFC-sertifioinnin mukaiseen metsänkäsittelyyn ja puunhankinta täyttää FSC kontrolloidun puun alkuperäketjun kaikki vaatimukset. PEFC:n sertifiointivaatimukset ylittävät tai eroavat metsälain vaatimuksista ja edistävät metsien kestävää käyttöä. PEFC-Sertifikaatti pitää sisällään myös hakkuissa noudatettavat suojavyöhykkeet, joita jätetään mm. vesistöjen ja avosoiden reunoille. Suojavyöhykkeiden tulee aina olla vähintään 5–10 metriä leveitä. Sertifioinneilla varmistetaan myös esimerkiksi lain mukaiset hyvät työolot, jolloin urakoitsijoiden kanssa tehdään viralliset työsopimukset ja työlainsäädäntöä sekä työlakeja noudatetaan.
Metsäsertifiointien mukaiset säästöpuuvaatimukset edellyttävät, että tietty määrä säästöpuita tulee aina jättää jok’ikiselle hakkuualueelle. Säästöpuiden avulla varmistetaan se, että talousmetsiin pääsee syntymään monille lajeille tärkeää lahopuuta ja sopivia elinympäristöjä. Tällä hetkellä säästöpuuvaatimus on minimissään 10 elävää runkoa hehtaaria kohden. Suositus on, että säästöpuiksi jätetään lehtipuita, erityisesti haapaa ja raitoja. Petolintujen pesäpuut jätetään luonnollisestikin aina paikoilleen. Säästöpuut pyritään yleensä keskittämään ja metsänomistajan niin halutessa niitä voidaan jättää sertifioinnin edellyttämiä vähimmäismääriä enemmänkin — useimmiten näin tapahtuukin.
Mielestäni on hienoa, että meillä on metsissä täysin koskemattomia luonnonsuojelualueita. Olen itseasiassa joskus jopa ehdottanut metsänomistajalle jonkin tietyn alueen suojelemista ja saanutkin ehdotuksen onnistuneesti läpi!
Markus Vuollet — Junnikkalan metsäasiantuntija
Edellä mainittujen sertifiointivaatimusten lisäksi meillä Junnikkalalla puunhankinnassa noudatetaan Sahateollisuuden metsäympäristöohjelmaa, joka osaltaan nostaa luonnonhoidon vastuullisuusvaatimuksia entisestään. Junnikkalan ja Junnikkalan sopimusurakoitsijoiden henkilöstö on suorittanut ohjelman sisältävän koulutuksen ja siihen liittyvän kokeen. Sahateollisuuden Metsäympäristöohjelman tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta mm. jättämällä riistatiheiköitä ja tekopökkelöitä 2–5 kappaletta hehtaaria kohden. Tekopökkelöt ovat puunkorjuun yhteydessä katkaistujen puiden korkeita kantoja, jotka tehdään katkaisemalla valittu puu 2–5 metrin korkeudelta. Tekopökkelöiden tehtävänä on lisätä lahopuuta ja lisäksi niitä tarvitsevat esimerkiksi tikat ja tiaiset sekä erilaiset käävät ja kuoriaiset.
Metsänomistajan kannalta hyvä metsänhoito on aina myös vastuullista luonnon hoitoa. Oma metsä voi paremmin ja pysyy terveempänä, kun sitä hoidetaan ja huolehditaan tarvittavista harvennuksista. Säästöpuut ja suojavyöhykkeet ovat metsänomistajan taloudellinen uhraus, jonka he tekevät metsän monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi.
