Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta julkaistu
Junnikkala on osaltaan sitoutunut puuta jalostavan teollisuuden 12.9. julkaisemaan monimuotoisuustiekarttaan. Tiekartta on selvitys metsäluonnon nykytilasta ja tuo esille keinoja, joiden avulla voidaan edistää metsien monimuotoisuutta myös tulevaisuudessa.
Tutkimusten mukaan metsäluonnon tila on monelta osin kehittynyt positiiviseen suuntaan viimeisten 30 vuoden aikana. Jotta sama kehitysura jatkuisi, on tärkeää jatkaa jo aiemmin hyväksi havaittuja toimia. Tiesitkö muuten, että Suomessa suojellaan suhteellisesti eniten metsäalaa muihin EU-maihin verrattuna?
Miten metsien monimuotoisuutta voidaan lisätä?
Metsien talouskäyttö ja luonnon monimuotoisuus eivät sulje toisiaan pois, vaan tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Tiekartan myötä puuta jalostava teollisuus tuo esiin metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa metsän eri kehitysvaiheissa.
- Monimuotoiset elinympäristöt
- Arvokkaat elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia alueita, joilla on oma erityislaatuinen lajistonsa. Näitä ovat esimerkiksi lehdot tai vaikkapa purojen ja lähteiden lähiympäristöt. Turvaamalla nämä elinympäristöt ylläpidetään lajeja, joiden esiintyminen painottuu näihin kohteisiin.
- Säästö- ja lahopuut
- Lahopuu on tärkeää useille eliölajeille. Elävien säästöpuiden lisäksi hakkuiden yhteydessä säästetään olemassa olevaa lahopuuta. Vaihtoehtoisesti voidaan luoda myös tekopökkelöitä eli noin 2–5 metrin pituisia kantoja, jotka hajoavat nopeutetusti ajan saatossa.
Pystylahopuiden puuttuessa jätämme hakkuissamme tekopökkelöitä 2─5 kpl hehtaarille. Tekopökkelöille oivallinen paikka on myös riistatiheikön tai säästöpuuryhmän yhteydessä.
- Suojatiheiköt
- Suojatiheikköihin jätetään erikokoisia puita ja puulajeja sekä pensaita. Tiheiköt antavat suojaa metsän eläimille ja linnuille. Parhaiten puulajeista suojaa antaa kuusi. Tunnetaan myös nimellä riistatiheiköt.
- Puulajisuhteet ja sekametsät
- Sekapuustoisuus lisää metsien monimuotoisuutta, sillä useammat puulajit tarjoavat elinympäristön myös useammille eliölajeille. Sekapuustoiset metsät sopeutuvat paremmin myös ilmastonmuutokseen ja ovat kestävämpiä metsätuhoja vastaan. Sekapuustoisuus otetaan huomioon metsien suunnittelussa ja harvennuksissa.
- Vesistöjen suojavyöhykkeet
- Vesistöjen reunoille jätetään suojavyöhykkeitä vesiensuojelun, metsäluonnon monimuotoisuuden vuoksi – samalla huomioidaan myös maisemalliset seikat.
Vesistöjen ja avosoiden varteen jätämme hakkuissamme 10 metriä leveän suojavyöhykkeen
