Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto teki laskelmat, jotka todistavat kuinka suuri vaikutus taimikonhoidolla on tukkipuun määrään.
”Tekemällä taimikonhoitotyöt oikea-aikaisesti, voidaan tukkipuukertymä kaksinkertaistaa”, kertoo metsäjohtajamme Jussi Joensuu.
Joensuu tähdentää metsänomistajilla ja Junnikkalalla olevan yhteiset intressit:
”Metsänomistajalle tukkipuun tuottaminen on taloudellisesti kannattavinta ja Junnikkalalle tukkipuun jalostaminen on ykkösjuttu. Meillä on siis yhteinen tavoite – maksimoida metsästä saatavan tukkipuun osuus.”
Vinkkejä taimikonhoitoon voit kysyä osaavilta metsäasiantuntijoiltamme. Oman alueesi metsäasiantuntijan löydät täältä.
Taimikonhoito on keskeinen edellytys puuston kehitykseen, tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja kantorahatuloihin Pohjois-Pohjanmaalla
Taimikon varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen positiiviset vaikutukset näkyvät niin puustojen runkotilavuuksissa, hakkuiden tukkipuukertymissä kuin kantorahatuloissakin.
Taimikonhoito takaa puuston kehityksen
Pohjois-Pohjanmaalla on taimikoita kaiken kaikkiaan 350 000 hehtaaria. Varhaisperkauksia ja taimikonharvennuksia tehdään noin 14 000 hehtaarilla vuodessa ja tarve on noin 25 200 hehtaaria.
Taimikonhoidolla turvataan puuston elinvoimaisuutta ja hyvää kasvukykyä sekä kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Taimikonhoito aikaistaa harvennusten ajankohtaa ja lyhentää kiertoaikaa sekä lisää tukkipuun tuotosta ja tuloja. Taimikonhoidon yhteydessä metsänomistaja voi huomioida monimuotoisuutta jättämällä lehtipuusekoitusta ja riistatiheikköjä.
Metsien inventoinnin tulokset laskelmien taustalla
Tässä artikkelissa tarkastellaan valtakunnan metsien 11. inventoinnin aineiston pohjalta kolmen taimikoiden käsittelyvaihtoehdon vaikutusta metsien puuston kehitykseen, hakkuumahdollisuuksiin sekä taloudelliseen tulokseen 100-vuoden jaksolla Pohjois-Pohjanmaalla.
Käsittelyvaihtoehdot olivat seuraavat:
- Ei toteuteta varhaisperkausta eikä taimikonharvennusta.
- Varhaisperkaukset ja taimikonharvennukset toteutetaan oikea-aikaisesti eli metsänhoitosuositusten mukaisesti.
- Varhaisperkaukset ja taimikonharvennukset toteutetaan samalla intensiteetillä kuin on tehty todellisuudessa eli noin puolet taimikonhoitotöistä toteutetaan.
Lisää tukkipuuta taimikonhoidolla
Pohjois-Pohjanmaalla taimikonhoidon oikea-aikainen toteuttaminen tuottaisi 100 vuoden tarkastelujaksolla 14 % enemmän tukkipuuta verrattuna vaihtoehtoon, jossa taimikonhoitomäärät vastaavat lähtökohdan toteutustasoa. Jos taimikonhoitotyöt jätettäisiin kokonaan tekemättä, tukkipuuta kertyisi 24 % vähemmän.
Taimikkovaiheessa hoidetuista metsistä saataisiin tukkia aiemmin kuin hoitamattomista metsistä. Tulosten mukaan tukkipuukertymä olisi hoidetuissa metsissä 51–60 vuoden tarkastelujaksolla noin kaksinkertainen verrattuna metsiköihin, joissa taimikonhoitotyöt jätettäisiin tekemättä (kuva 1). Lisäksi rungon keskikoko olisi hoidetuissa metsissä suurempi kuin hoitamattomissa.
Kuva 1. Tukkipuukertymät (miljoonaa m3) tarkastelujaksolla eri käsittely-vaihtoehdoilla kymmenvuotiskausittain. Kuva: Luonnonvarakeskus.
Enemmän kantorahatuloja
Mikäli taimikonhoitotyöt toteutettaisiin oikea-aikaisesti, olisivat kantorahatulot keskimäärin 144 €/ha/v suuremmat kuin jos taimikot jätettäisiin hoitamatta (kuva 2).
Kuva 2. Kantorahatulot tarkastelujaksolla eri käsittelyvaihtoehdoilla kymmenvuotiskausittain. Kuva: Luonnonvarakeskus.
Tarkastelujaksolla taimikonhoidon kokonaiskustannukset olisivat Pohjois-Pohjanmaalla 81 miljoonaa euroa ja kantorahatulot 230 miljoonaa euroa suuremmat toteuttamalla taimikonhoidot oikea-aikaisesti kuin toteuttamalla ne tähänastisella tasolla. Vaikka kantorahatuloista vähennettäisiin taimikonhoidon kustannukset, jäisivät koko tarkastelujakson kantorahatulot selvästi suuremmiksi taimikonhoidon sisältävissä vaihtoehdoissa verrattuna hoitamattomaan.
Johtopäätökset
Vaikka taimikonhoito aiheuttaa kustannuksia, se aikaistaa hakkuutuloja ja kasvattaa tukkikertymää. Lisäksi ensiharvennus aikaistuu ja kiertoaikaa lyhenee. Taimikkovaiheessa hoidettujen metsien hakkuiden kokonaispoistuma ja runkojen keskikoko on suurempi kuin hoitamattomien. Jatkossakin tukkipuusta tultaneen maksamaan parempaa hintaa kuin energia- ja kuitupuusta.
Alla olevista artikkeleista saat lisätietoa, millä perusteella eri vaihtoehtojen eli skenaariotarkastelujen laskenta on toteutettu:
- Huuskonen S., Haikarainen s., Sauvula-Seppälä T., Salminen H., Lehtonen M., Siipilehto J., Ahtikoski A., Korhonen KT. and Hynynen J. 2020. Benefits of juvenile stand management in Finland—impacts on wood production based on scenario analysis. Forestry 2020; 93, 458–470, https://doi.org/10.1093/forestry/cpz075
- Haikarainen, S.; Huuskonen, S.; Ahtikoski, A.; Lehtonen, M.; Salminen, H.; Siipilehto, J.; Korhonen, K.T.; Hynynen, J.; Routa, J. Does Juvenile Stand Management Matter? Regional Scenarios of the Long-Term Effects on Wood Production. Forests 2021, 12, 84. https://doi.org/10.3390/f12010084
Kirjoittajat: Marja-Leena Päätalo, Luonnonvarakeskus ja Anu Hilli, Suomen metsäkeskus
Lisätiedot: Marja-Leena Päätalo, Luke.
